Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen haastavat edetessään yhä useampia toimitusketjuja ja pidemmällä aikavälillä planeetan elinkelpoisuutta.
Kestävä kehitys pyrkii ohjaamaan yhteiskuntien toimintaa nimensä mukaisesti suuntaan, joka turvaisi hyvät olosuhteet ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta.
On odotettavissa, että yritystoiminnan ympäristövaikutusten sääntely kiristyy ja laajenee. Alkuvaiheessa monet uudet säädökset koskevat suurimpia yrityksiä, mutta tulevat valumaan toimitusketjuja pitkin PK-sektorille.
Ennakoimalla pidät parhaiten yllä yrityksenne kilpailukykyä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse ja eri hankkeissa yrityksen oman osaamisen rinnalle kannattaa ottaa ulkoista tukea, jotta muutokset tulee huomioitua monelta kannalta.
ESG ja yhteiskuntavastuu
Asiakkaat, rahoittajat ja muut sidosryhmät arvioivat yritysten houkuttelevuutta yhä useammin pelkän kannattavuuden ja osaamisen lisäksi niiden yhteiskuntavastuullisuuden osalta.
Yrityksen palveluiden lisäksi sen aktiivisuutta ympäristön, ihmisten ja hallinnon eettisyyden ja toimivuuden suhteen tarkkaillaan osana sen houkuttelevuutta – niin työnantajana, kuin kumppanina.
“If something cannot go on forever, it will stop.”
– Herb Stein
Stein tarkoitti 1985 USA:n liittovaltion velkaantumista, mutta sama pätee talousjärjestelmämme kestävyysvelkaan planetaarisille rajoille. Molemmat ovat pahentuneet sitten 1980-luvun.
Vaikka maailman väkiluvun kahdeksankertaistuminen sadassa vuodessa ja tropiikin myrskyjen ja kuivuusjaksojen voimistuminen viime vuosikymmenellä voivat tuntua Pk-yrityksen arjessa kaukaisilta, Euroopan tulvat ja kotimaan muuttuvat säät saattavat koskettaa jo hiukan lähemmin.
Verkottuneessa maailmassa vaatimukset vastuullisesta toiminnasta ja sen osoittamisesta kasvavat. Yritysten omat ympäristöohjelmat ja kansainväliset, kolmansien tahojen kestävyyssertifioinnit ovat saamassa rinnalleen velvoittavaa EU-taksonomiaa ja säätelyä.
Omaa ja organisaation osaamista on syytä pitää yllä, mutta välillä osa hankkeista ja selvityksistä kannattaa ulkoistaa.
EU:n ympäristödirektiivit ja säätely
Euroopan Unioni on kemikaali- ja ympäristöasioissa ollut globaali edelläkävijä jo pitkään. Vanhat tutut RoHS ja REACH ovat kasvattaneet yritysten ja toimitusketjujen valmiutta CBAM:ille ja muulle uudemmalle kestävän kehityksen sääntelylle.
Jo edellisen EU-komission ”Green Deal” viestitti vastuullisuuden roolin kasvusta yritystoiminnassa vanhalla mantereella. Sittemmin kirjainyhdistelmät kuten CSRD, ESEF, ESRS, DMA, jne. ovat käyneet tutuiksi suuryrityksille.
Euroopan Unionin kestävän kehityksen direktiivit ja standardit nostavat yrityksiä velvoittavaan raportointiin – ja sitä kautta niiden toiminnanohjaukseen – perinteisen kirjanpidon rinnalle hyvän hallinnon ja niiden toimien sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.
CSRD, eli Corporate Sustainability Reporting Directive yhdenmukaistaa yritysten kestävyysraportointia ja pyrkii siten tuomaan käytäntöjä samalle viivalle. 2024 CSRD velvoittaa vain suuria EU-alueen yrityksiä ja ulottuu PK-yrityksiin 2026 alkaen.
Direktiivi on otettu Suomessa käyttöön vauhdikkaasti, joten yritykset, viranomaiset, kirjanpitäjät ja konsultit ovat omaksuneet vaatimusten soveltamista lennossa. Keskisuurten yritysten onneksi Suomen viranomaiset ovat olleet ripeitä ja saaneet direktiivin voimaan ajoissa – toisin, kuin osassa suuria EU-maita.
Siten PK-yritykset hyötyvät suuryritysten raportoinnin päivittämisessä opitusta, kun niiden vuoro tulee parin vuoden kuluttua.
Hiili- ja elinkaarilaskenta
Ilmaston lämpeneminen johtuu liian suuresta lämmittävien kaasujen pitoisuudesta ylemmässä ilmakehässä. Siksi vastuullisin tapa hidastaa ilmastonmuutosta on selvittää yrityksen hiilijalanjälki ja ryhtyä pienentämään sitä.
Hiililaskennalla arvioidaan yrityksen tuotteiden ja toiminnan aiheuttamia kasvihuonepäästöjä (GHG eli Greenhouse Gases). Laskentaperusteeksi on tarjolla eri standardeja ja ohjelmistoja. Siksi hiili- ja elinkaarilaskelmia (LCA, eli Life Cycle Assessment) vertailtaessa on oleellista tietää mihin ne perustuvat, millä laajuudella (scope) ja tarkkuudella ne on tehty.
Olen tehnyt hiililaskentaa LCA-ohjelmistoilla ja valmis auttamaan laskelmissa. Pääfokukseni ei kuitenkaan ole laskelmien tekemisessä. Katson kykyjeni olevan kokonaisvaltaisemmin käytössä, kun hyödynnän osaamistani osana yrityksen ympäristövaikutusten arviointia – olipa kyseessä sen omien tuotteiden, koko tuotannon elinkaarilaskenta tai toimitusketjun Scope 1, 2 ja 3 arvioinnit tai laajempi kestävän kehityksen raportoinnin kehittäminen.
Ympäristöstandardit ja muut vastuullisuusarvioinnit
Kansainväliset standardit tarjoavat menetelmiä ympäristöjohtamiseen. Vaihtoehtoja on paljon ja toimitusketjusta voi tulla vaatimuksia täyttää esimerkiksi joitakin ao. sarjojen osista:
- ISO 14000: Ympäristöjärjestelmät, suunnittelu ja ympäristökustannusten ja hyötyjen arviointi
- ISO 14020: Ympäristömerkit ja -selosteet
- ISO 14030: Ympäristönsuojelun tason arviointi
- ISO 14040: Elinkaariarvioinnit – LCA, eli Life Cycle Assessment, ekotehokkuus ja vesijalanjälki
- ISO 14050: Materiaalivirtojen kustannusanalyysit
- ISO 14060: Kasvihuonekaasujen laskenta ja ympäristöviestintä
- ISO 14090: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Edellisten lisäksi on tarjolla muita kolmansien tahojen tarjoamia – osin toimialasidonnaisia – ympäristömerkkejä (EU-Ecolabel, Joutsenmerkki, FSC, PEFC, Reilu Kauppa, Rainforest Alliance, jne.), arviointeja ja sitoumuksia (GRI, EcoVadis, CDP, SBTi, yms.), joiden arvioinnissa ja implementoinnissa ulkopuolinen apu keventää oman henkilöstön kuormaa.
Miksi Toni?
Kestävän kehityksen kenttä on laaja ja jatkuvassa muutoksessa. Monet siihen liittyvät käsitteet ovat monitulkintaisia ja -osaisia, kuten ”due diligence”, eli asianmukainen huolellisuus tai kaksoisolennaisuusanalyysi. Niiden luotettavassa läpikäynnissä on avuksi monipuolinen kokemus, jota urauteliaalle viisikymppiselle on kertynyt kiitettävästi.
Kiristyvät yritysvastuuvaatimukset ovat yhä tarkemmin säädeltyjä ja määrämuotoisia, oli sitten kyseessä SBTi:n Science Based Targets tai EU:n CSRD:n yli tuhat datapistettä.
Puolet urastani on ollut projekteja, markkinointia, myynnin tukea, hinnoittelua, teknistä tuotehallintaa ja -kehitystä kv Pk-yrityksessä.
Koko urani olen kehittänyt tuotteita, palveluita, prosesseja ja organisaatioita yhdessä muiden kanssa resurssitehokkaasti.
Valinta ja päätöksenteko. Erilaiset vastuullisuusarvioinnit, elinkaarilaskenta ja EU:n uudet yritysvastuuraportoinnin standardit tuovat päätöksenteon osaksi lukuisia yrityksen ulkopuolisia osa-alueita.
Tietoa on useista lähteistä ja se on vaikeasti vertailtavaa (onko yrityksen päätuotteen toimitusketjun mahdollinen sademetsää tuhoava vaikutus suurempi ESG-uhka, kuin yhden alihankkijan riski lapsityövoiman käyttöön).
Lean Six Sigma Green Beltin työkalupakista löytyy datan murskaamiseen ja järjestämiseen menetelmät ja fasilitaattorina osallistan oleelliset ihmiset tarkastelua kestävän valinnan tekemiseen. Ryhmässä päätetyn asian jatkokehittäminen seuraavassa auditoinnissa tai raportissa on myös helpompaa ja moniäänisempää.
Auditoinnit ja standardit. Kehitysorientoituneena diplomi-insinöörinä eri standardien mukaan tehdyt auditoinnit ovat auttaneet löytämään pilkulle oikean paikan eri organisaatioissa. Yritysvastuussa erilaiset omat väittämät ja viherpesu ovat olleet mahdollisia. Nyt mennään kohti tarkemmin reguloitua – mutta yritysten erilaisuuden huomioivaa – ESG-sääntelyä.
Onpa kyseessä ESRS (12 aihealueen eurooppalaiset kestävän kehityksen raportoinnin standardit) tai joku ISO 14000 -sarjan ympäristöstandardeista, kevennän organisaation kuormaa tarjoamalla vakioitua ratkaisua standardien tukemana.
”Sait kaikki osallistumaan. Hyvä saavutus meillä!”
– Asiakaspalaute useamman kuukauden projektin lopussa, Pk-yritys
Raportointi. Kestävään kehitykseen liittyvä raportointi on pitkään ollut kirjavaa. Siksi on ollut hankalaa vertailla yritysten vastuullisuustoimien vaikuttavuutta. ESMA:n laajennettujen tilinpäätöstietojen raportointia yhtenäistävä ESEF ja EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD pyrkivät yhdenmukaistamaan käytäntöjä, jotta sekä lisääntyvä laadullinen että numeerinen data olisi helpommin rahoittajien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien vertailtavissa.
Uudistuksen myötä tietojen kohonnut luotettavuus ja vuosittainen toisteisuus nostavat vastuullisesti toimivat yritykset viherpesijöiden ohi. Suomalainen Pk-sektorin kannattaa hyödyntää se, että CSRD on meillä jo voimassa.
Aikaisin aloitettu oma valmistelu tuo kilpailukykyä moniin kansainvälisiin kilpakumppaneihin nähden, joiden kotimarkkinoilla CSRD saattaa tulla samaan aikaan voimaan sekä suur- että Pk-yrityksille.
CSRD painottaa raportoinnin tarkkuuden ohella leanista tuttua jatkuvaa parantamista, eli aitoa toiminnan muutosta kohti kestävämpää liiketoimintaa – omien ja kumppaneiden osalta.
Raportointivelvoitteet kannattaa nähdä johtamisen tukena, johon organisaation eri osat ja sidosryhmät tuottavat dataa ja kehitysehdotuksia havaittujen epäkohtien korjaamiseksi.
Lean-osaajana ja fasilitaattorina osaan joustavasti testauttaa eri hypoteeseja valikoiduissa foorumeissa. Myös KPI- ja mittareiden valinta ja määrittely on tuttua.
IT. Useat yritysvastuuhankkeet niveltyvät kiinteästi liiketoimintaan ja siten eri operatiivisiin järjestelmiin. Kun toimintaa kehitetään, on toimintatapojen muutokset merkitsevin osin järkevää viedä myös IT-järjestelmiin. Olen koko urani toiminut monissa rooleissa erilaisissa IT-hankkeissa, integroiden mm. leanin läpinäkyvyyttä uusien moduulien kautta ERP:iin. Osaan auttaa myös sähköisen raportoinnin järkeistämisessä.
Jatkuva oppiminen. ”Kehittää itseään ihmisenä” on se lordi Baden-Powellin partioihanteista, joka on aina resonoinut parhaiten sielussani. Haastamalla itseäni ja muiden oletuksia olen saanut myötävaikuttaa moneen mielenkiintoiseen muutokseen usealla toimialalla.
Se on tehnyt minusta nopean omaksujan. Ominaisuus on hyödyksi, koska vastuullisuusregulaatio kehittyy vauhdilla ja on tärkeää löytää toisiinsa linkittyvistä suurista asiakokonaisuuksista oleellinen.
Saanto Oy on FIBS-yritysvastuullisuusverkoston jäsenyritys.
Olen opiskellut kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemoja avoimissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja FIBS:in jäsentilaisuuksissa ja verkkokoulutuksissa.
Raportointiin liittyviä EU:n yritysvastuun lyhenteitä
Lista ei ole kaikenkattava, mutta jos siitä mielestäsi puuttuu jotain oleellista, ilmoita ihmeessä!
CSDDD = CS3D = Corporate Sustainability Due Diligence Directive. Tämä EU:n huolellisuusvelvoite määrittelee nimensä mukaisesti, miten ympäristönsuojelu ja ihmisoikeudet on huomioitava yritysten hallinnossa läpi koko globaalin toimitusketjun. Se tuli voimaan 25.7.2024 ja koskee suuryrityksiä. Pk-sektorille voi tulla heijastusvaikutuksia. Yritysten on sovellettava tätä yritysvastuudirektiiviä käytännössä 2027-2029, alkaen suurimmista yrityksistä.
CSRD = Corporate Sustainability Reporting Directive. Kestävyysraportointidirektiivi yhdenmukaistaa CSDDD:n huolellisuusvelvoitteen (due diligence) raportoinnin. Se astuu voimaan porrastetusti 2024-2026 yrityksen koosta riippuen. Edellisen EU-komission Green Dealin hengessä olennaisuusanalyysin perusteella raportoitavaksi voi tulla laadullisia ja numeerisia tietoja hallinnosta, toimitusketjun päästöistä (Scope 1-3) ja muista ympäristövaikutuksista, ihmisoikeusriskeistä ja henkilöstön hyvinvoinnista.
DMA = Double Materiality Assessment. Yrityksen CSRD:n mukaisten ESG-toimien riskien, vaikutusten ja mahdollisuuksien vaikutusten kahdensuuntainen arviointi. Tämä kaksinkertainen olennaisuusanalyysi eli kahdensuuntainen vaikutusarviointi on tärkeä osa EU:n uutta vastuullisen raportoinnin sääntelyä. Se vaatii yritystä huomioimaan ja arvioimaan toiminnan taloudellisten vaikutusten lisäksi myös riskit ja seuraukset ihmisille ja ympäristölle – läpi koko toimitusketjun. Kahdensuuntaisuus tarkoittaa, että on arvioitava sekä yritysten toimien mahdolliset vaikutukset ympäristön ja ihmisoikeuksien tilaan (esim. päästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen tai lapsityövoiman käyttö toimitusketjussa), että esim. ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vaikutukset yrityksen liiketoiminnalle. Arvioinnissa valitaan yrityksen kannalta oleelliset ESG-kriteerit.
ESEF = European Single Electronic Format. ESEF määrittelee kestävyysraportoinnin muodon. ESMA:n (European Securities and Markets Authority) jo yli vuosikymmenen vuosittain päivittämä yhtiöiden tilinpäätöstietojen esittämisen yhtenäinen XHTML-muotoinen sähköinen raportointiformaatti, jonka XBRL-merkit helpottavat tietojen koneellista hakua ja analysointia.
ESRS = European Sustainability Reporting Standards. ESRS ohjaa kestävyysraportin sisältöä. Tämä kestävyysraportoinnin säädöskokonaisuus linkittyy CSRD:iin mm. 12 aihealueeseen jaetun yli 1000 datapisteen kautta. Yritys valitsee niistä kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin (DMA) avulla oman raporttinsa sisällön.
NFRD = Non-financial Reporting Directive. CSRD korvaa käytännössä vuodesta 2014 päivitetyn NFRD:n. CSRD laajentaa NFRD:ssä määriteltyjä yritysten yhteiskuntavastuun ja ympäristönsuojelun raportointiin liittyviä velvoitteita. Tarkoitus on lisätä vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä. Kun NFRD koski noin 12.000 yritystä, CSRD tulee vaikuttamaan yli 50.000 yritykseen.
SFDR = Sustainable Finance Disclosure Regulation. Rahoitusalan ESG-säädökset koskevat vain alan toimijoita. SFRD auttaa sijoittajia saamaan läpinäkyvämpää vakioitua tietoa yritysten vastuullisuustoimista. Vähentämällä viherpesua se pyrkii lisäämään vihreiden sijoitusten vaikuttavuutta, kun sijoittajat voivat vertailla sijoituskohteita yhteismitallisten numeerisen ja laadullisen datan avulla. SFDR auttaa CSRD:n kanssa rahoitussektoria kohti kestävämpää kehitystä, kun finanssitoimijat julkaisevat SFDR:n mukaisesti CSRD:n yrityksiltä vaatimaa määrämuotoista ESG-dataa.
Kohti kestävämpää tulevaisuutta!
